Miksi vastuullisuus on tärkeää myös PK-yrityksille?
Vastuullisuus ei ole enää valinnainen lisä PK-yrityksen liiketoiminnassa – se on nopeasti nousemassa osaksi kilpailukykyä, rahoituksen ehtoja ja asiakassuhteiden perusedellytyksiä. Tämä korostuu erityisesti vastuullisuusraportoinnissa PK-yrityksissä vuonna 2025.
EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) myötä vastuullisuusraportointi laajenee entisestään. Se, mikä on aiemmin ollut vapaaehtoista ja mitä ovat käytännössä tehneet vain suuret pörssiyritykset, on jatkossa lainsäädännön velvoittamaa ja koskee laajenevaa joukkoa yrityksiä. CSRD-raportoinnin laajeneminen yrityskoon mukaan luo yrityksille tarpeen analysoida omia arvoketjuja kestävyyden näkökulmasta ja kerätä niistä tietoa. Täten vastuullisuusraportointi laajenee koskemaan myös teollisuuden alihankintaketjuissa toimivia PK-yrityksiä.
Mitä vastuullisuusraportointi tarkoittaa PK-yrityksille?
Yrityksen koko vaikuttaa pakollisen raportoinnin laajuuteen. PK-yritysten ei heti tarvitse laatia satojen sivujen mittaista raporttia, vaan ne voivat aloittaa esimerkiksi noudattamalla VSME-standardin (Voluntary Sustainability Reporting Standards for non-listed SMEs) mukaista raportointikehikkoa.
Riippumatta valitusta raportointikehikosta, yrityksen näkökulmasta vastuullisuusraportointi on keino jäsentää oman toiminnan vaikutuksia ympäristöön ja ympäröivään yhteiskuntaan. Kaiken läpileikkaava periaate on avoimuus. Lainsäädännöstä huolimatta kysymys ei ole vain raportoinnista raportoinnin vuoksi vaan kyseessä on aidosti mahdollisuus ymmärtää oman toiminnan vaikutukset laajemmin. Tämä korostuu erityisesti raportoinnin alkuvaiheessa olevien yritysten kohdalla.
Millaista tietoa PK-yrityksen vastuullisuusraportti tyypillisesti sisältää?
Vastuullisuusraportointi onkin sitä aloitteleville yrityksille ensisijainen keino hahmottaa oman toiminnan keskeiset vaikutukset ja toissijaisesti mahdollisuus kertoa niistä avoimesti ja läpinäkyvästi sidosryhmilleen. ESG-raportti (Environmental, Social, Governance) sisältää tyypillisesti tietoa:
- yrityksen ilmastopäästöistä (hiilijalanjälki)
- materiaalien ja energian käytöstä
- henkilöstöpolitiikasta, työhyvinvoinnista ja tasa-arvosta
- eettisistä ohjeista ja yrityksen hallintorakenteista.
Raportti ei ole pelkkä pakollinen paperityö: se on keino viestiä arvoista, riskienhallinnasta ja yrityksen valmiudesta toimia tulevaisuuden toimintaympäristössä.
Miten vastuullisuusraportointi liittyy PK-yrityksen strategiaan?
Usein keskustelussa jää kokonaan huomiotta vastuullisuusraportoinnin strateginen ulottuvuus. Se mahdollistaa omaan toimintaan ja toimintaympäristöön liittyvien riskien tunnistamisen ja niihin reagoimisen etukäteen. Riskien lisäksi on mahdollista tunnistaa yrityksen toiminnan kannalta uusia mahdollisuuksia. Nämä yhdessä (riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen) parantaa yrityksen resilienssiä. Uudet tunnistetut mahdollisuudet avaavat potentiaalin kasvattaa liiketoimintaa ja saada uusia asiakkaita.
Varautuminen tunnistettuihin riskeihin taas mahdollistaa toiminnan jatkumisen yllättävistä tapahtumista huolimatta. Tämä taas parantaa yrityksen kykyä erottautua kilpailijoista ja parantaa sen asemaa teollisuuden alihankintaketjuissa.
Kannattaa lukea myös aiempi julkaisumme vapaaehtoisesta VSME-standardista: Mitä on vapaaehtoinen vastuullisuusraportointi?
Miten vastuullisuusraportointi koskee PK-yrityksiä?
Vaikka CSRD-direktiivi kohdistuu aluksi suuriin yrityksiin ja pörssiyrityksiin, on selvää, että lainsäädännön vaikutukset näkyvät myös PK-yrityksissä – suoraan tai epäsuorasti:
- Monet suuret yritykset vaativat vastuullisuustietoja omilta alihankkijoiltaan ja kumppaneiltaan.
- Julkinen sektori painottaa vastuullisuutta hankinnoissaan.
- Pankit ja sijoittajat arvioivat rahoituksen ehtoja myös vastuullisuusperustein.
Julkinen sektori painottaa GPP (Green Public Procurement) kestävyyskriteereitä hankinnoissaan. Tällöin hyvin valmistautunut PK-yritys, joka pystyy osoittamaan niin toimintansa kuin tuotteidensa ja palveluidensa vastuullisuuden, on hyvin asemoitunut vaativissa julkisissa kilpailutuksissa.
Vaatimuksia vastuullisuuden todentamisesta voi tulla myös PK-yrityksille osana julkisten kilpailutusten alihankintaketjua. Kun PK-yritys pystyy toimittamaan vastuullisuusraportin, ympäristötiedot, yrityksen hiilijalanjälkitiedot tai tuotteiden elinkaarianalyysin (LCA = Life cycle assessment) tai materiaalien alkuperätiedot, sen on mahdollista kilpailla – ei vain hinnalla vaan myös kestävyystiedolla.
Mihin vastuullisuusraportoinnilla pyritään?
Lakisääteisesti vastuullisuusraportointi ei vielä vuonna 2025 koske kaikkia PK-yrityksiä. CSRD-direktiivin pakollinen soveltaminen koskee aluksi suuria yrityksiä. Vähitellen vuosien edetessä yhä laajempi osa EU:n alueella toimivista yrityksistä tulee pakollisen raportoinnin piiriin. Raportointivelvoitteen rajat liittyvät yrityksen liikevaihtoon, taseen loppusummaan ja työntekijöiden määrään. Omnibus-asetuksen perusteella siirtymää lykätään kahdella vuodella toisen ja kolmannen aallon yritysten osalta. Näin ollen nykytiedoilla voisi arvioida, että pakollisuus tulee velvoittamaan PK-yrityksiä lähempänä 2030-luvun vaihdetta.
Vaikka raportointi on tällä hetkellä vapaaehtoista, voi sen puuttuminen sulkea ovia. Siksi kannattaa aloittaa mahdollisimman pian! Raportoinnin ollessa vapaaehtoista voi oma-aloitteisesti kerätä toimintansa vastuullisuustietoja ja harjoitella niiden raportointia. Tällöin nämä yritykset ovat hyvissä asemissa pakollisen kestävyysraportoinnin alkaessa.
Green Advisors auttaa PK-yrityksiä rakentamaan vastuullisuusraportoinnin järkevällä ja liiketoimintalähtöisellä tavalla – olipa kyse ensiaskeleista tai CSRD-valmiuden rakentamisesta.
Haluatko tietää, miten vastuullisuus voisi kääntyä teillä kilpailueduksi? Ota yhteyttä – jutellaan lisää.
Hyödyllisiä linkkejä:
