Miksi muutos?
Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Kunnianhimoinen tavoite muovattiin ilmastolaiksi Marinin hallituksen aikana. Ilmastolaissa on määritelty sitovat päästövähennystavoitteet lyhyelle, keskipitkälle ja pitkälle ajalle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuoteen 2030 mennessä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksen tulee saavuttaa -60 %:n taso vertailuvuoden 1990 tasosta. Vastaavasti vuoteen 2040 vähenemän tulee saavuttaa -80 %:n taso ja lopulta vuonna 2050 vähenemän tulee olla -90 %:a vertailuvuoden tasoon nähden. Tavoitteet ovat kunnianhimoiset ja lakiin kirjatut sitovat ja määrälliset päästövähennystavoitteet ohjaavat koko yhteiskunnan toimintaa.
Yhteiskunnan keskeisimmät päästölähteet on tunnistettu ja niihin pyritään vaikuttamaan suoraan. On esitetty arvioita, että rakennukset muodostaisivat 30-40 %:a Suomen kokonaispäästöistä. Rakennusteollisuus RT:n raportissa esitetään rakennetun ympäristön päästötasoksi 30 %:a ja arviot, joissa rakennusten energiankulutus on huomioitu osana laskelmaa, nostavat osuuden 40 %:iin. Koska rakennukset ovat näin merkittävä osa Suomen hiilijalanjälkeä, on säädetty rakentamislaki, joka asettaa tarkemmat vaatimukset ja keinot rakennusteollisuuden vähähiilistymiseksi.
Miten muutos vaikuttaa käytäntöön?
Uusi rakentamislaki astuu voimaan 1.1.2026. Tämän jälkeen hiilijalanjälkilaskelma on pakollinen osa rakennuslupaprosessia ja se koskee kaikkia yli 50 m2 suuruisia uudisrakennuksia, kerrostaloja, toimisto-, liike- ja teollisuusrakennuksia. Lisäksi kaikissa julkisen sektorin rakennushankkeissa hiilijalanjälkilaskelma on pakollinen.
Hiilijalanjälkilaskelma on laadittava osana hakemusta jo rakennusluvan jättövaiheessa. Laki ottaa kantaa myös laskelman tekoon ja velvoittaa tekemään sen SFS-EN 15978-standardin mukaan. Rakennuslupavaiheessa tehtävän laskelman tulee kattaa koko rakennuksen elinkaari eli materiaalien tuotanto, itse rakentaminen, rakennuksen käyttö ja ylläpito sekä elinkaaren lopussa sen purku ja kierrätys.
Lupavaiheen laskelma on luonteeltaan arvio ja sitä tulee täydentää osana hankkeesta laadittavaa ilmastoselvitystä. Suomessa ympäristöministeriö asettaa rakennustyyppikohtaiset raja-arvot, joihin eri rakennushankkeiden tulee päästä, jotta loppukatselmus voidaan hyväksytysti läpäistä. Kunnianhimoisen ilmastolain vuoksi raja-arvoja tullaan asteittain kiristämään, jotta vuosien 2030, 2040 ja 2050 päästövähenemätavoitteet saavutetaan.
Ennakointi tuleviin sääntelymuutoksiin on avainasemassa. Valmistautumalla hyvin et vain vähennä hankkeesi riskejä ja kustannuksia, vaan saat aitoa kilpailuetua ja mahdollistat projektien sujuvan läpiviennin. Ota yhteyttä, autamme mielellämme hiilijalanjäljen laskemisessa ja tarvittavien dokumenttien laadinnassa.
Green Advisors – Supporting your path to sustainability!
Hyödyllisiä linkkejä: https://ym.fi/rakentamislaki